STIPENDIT

Sa­von­lin­nan Tai­de­lu­kio myön­tää yh­teis­työ­kump­pa­nei­den­sa lah­joit­ta­mia sti­pen­de­jä opis­ke­li­joil­le. Myön­tä­mis­pe­rus­teis­sa ko­ros­tu­vat kuva­tai­teel­li­set ja mu­sii­kil­li­set an­si­ot, hyvä suo­riu­tu­mi­nen opin­nois­sa sekä po­si­tii­vi­nen to­mi­min­ta kou­lu­yh­tei­sös­sä.

Luku­vuo­den ai­ka­na usea opis­ke­li­ja on käy­nyt esiin­ty­mäs­sä yh­teis­työ­kump­pa­niem­me ti­lai­suuk­sis­sa tai teh­nyt muu­ta eri­tyis­o­saa­mis­ta vaa­ti­nut­ta työ­tä. Näis­tä on mak­set­tu sti­pen­de­jä luku­vuo­den ai­ka­na. Nämä suo­ruk­set ei­vät täs­sä lis­tauk­ses­sa näy.

Syksyn 2022 ylioppilaat

Sa­von­lin­nan Tai­de­lu­ki­on Se­ni­o­rit ry.

Kat­ri Aal­to

Ju­lius Kuru­hei­mo

Olga Laa­ma­nen

Emma Rai­kis­to

Elli Suo­ma­lai­nen

Sara Tas­ki­la

Lii­sa Tynk­ky­nen

So­fia Vuol­le-Api­a­la

Sa­von­lin­nan tai­de­lu­ki­on kir­ja­sti­pen­di

Ivan Pan­kov

Au­ro­ra Pöl­lä­nen

Soro-sää­tiö

Onni Sal­men­kivi

Du­kaat­ti­pal­kin­to 2022 Ian Lai­ti­nen

As­tu­es­sa­ni si­sään Gal­le­ria Etei­seen kiin­ni­tin heti huo­mi­o­ni tä­hän tila­tai­de­te­ok­seen. Se kii­pe­ää sei­näl­tä il­maan, pai­no­voi­maa uh­ma­ten. Teos il­men­tää te­ki­jän­sä ri­kas­ta mie­li­ku­vi­tus­ta, tek­nis­tä tai­tu­ruut­ta sekä ky­kyä luo­vaan ajat­te­luun ja ma­te­ri­aa­lin käyt­töön. Port­fo­lio tu­kee ko­ko­nai­suut­ta kau­niis­ti piir­re­tyil­lä luon­nok­sil­laan ja teks­tit avaa­vat tai­tei­li­jan teko­pro­ses­sia. Va­lit­sen tä­män vuo­den du­kaat­ti­pal­kin­non saa­jak­si Ian Lai­ti­sen.

Te­ok­sen ri­pus­tus on hy­vin dy­naa­mi­nen ja kui­ten­kin tasa­pai­noi­nen. Sei­näl­lä on rus­ke­as­ta aal­to­pah­vis­ta ra­ken­net­tu kol­mi­u­lot­tei­nen pie­nois­kau­pun­ki, il­mas­sa lei­ju­vat niin ikään pah­vi­set lai­vat. Kau­pun­gin pa­pe­ri­set asuk­kaat toi­mit­ta­vat ar­ke­aan mm. te­at­te­ris­sa ja kou­lus­sa, lei­ju­vas­ta ve­nees­tä myy­dään len­to­ka­laa. Niin yk­sin­ker­tais­ta kuin ma­te­ri­aa­li on­kin, Lai­ti­nen kä­sit­te­lee sitä hy­vin moni­puo­li­ses­ti ja kek­se­li­ääs­ti. Re­pi­mäl­lä ja leik­kaa­mal­la, käyt­tä­mäl­lä aal­to­pah­vin vuo­roin si­le­ää, vuo­roin aal­toi­le­vaa puol­ta hän saa luo­tua eri­lai­sia struk­tuu­re­ja, ku­ten ta­lo­jen aal­to­pel­ti­kat­to­ja. Port­fo­li­os­saan Lai­ti­nen ker­too sar­ja­ku­vien ja ani­maa­ti­o­elo­ku­vien vai­ku­tuk­ses­ta töi­hin­sä. Tämä nä­kyy te­ok­sen es­te­tii­kas­sa, kui­ten­kaan häi­rit­se­mät­tä Lai­ti­sen omaa il­mai­sua.
Tai­tei­li­jan ar­ki­nen ma­te­ri­aa­li­va­lin­ta ilah­dut­taa muu­ten­kin kuin vi­su­aa­li­se­na ele­ment­ti­nä. Eläm­me hy­vin ku­lu­tus­kes­kei­ses­sä yh­teis­kun­nas­sa, ha­mu­am­me hal­paa ta­va­raa, jota kus­ka­taan toi­sel­ta puo­lel­ta maa­il­maa. Aal­to­pah­vi näh­dään yleen­sä pah­vi­laa­ti­kon muo­dos­sa, säi­lyt­tä­mäs­sä ta­va­raa, lo­pul­ta ru­tat­tu­na ke­räys­as­ti­as­sa, ros­ka­na. Lai­ti­nen yle­vöit­tää sa­man ma­te­ri­aa­lin muun­ta­mal­la sen mie­li­ku­vi­tuk­sel­li­sek­si tai­de­te­ok­sek­si. Tämä he­rät­tää poh­ti­maan op­pi­sim­me­ko suh­tau­tu­maan ar­vos­ta­vam­min tuot­ta­maam­me ja ku­lut­ta­maam­me ta­va­raan niin, ett­ei­vät ne muut­tui­si­kaan ros­kik­si.

Te­ok­ses­ta muis­tuu myös mie­leen lap­suu­den lei­kit, jois­sa pah­vi­laa­ti­kos­ta muo­tou­tui mil­loin auto, nuk­ke­koti tai he­vos­tal­li. Tai­tei­li­jan tär­keim­piä ky­ky­jä on­kin jat­kaa leik­ki­mis­tä ja aja­tel­la laa­ti­kon ulko­puo­lel­ta.
Port­fo­li­os­saan Lai­ti­nen kir­joit­taa ha­lu­a­van­sa ai­heut­taa kat­so­jas­sa ”vau”-re­ak­ti­on ja sii­nä hän on­nis­tuu. Pah­vi­kau­pun­ki on oma maa­gi­nen maa­il­man­sa, joka he­rät­tää ha­lun näh­dä enem­män.

Us­kon, että Ian Lai­ti­sel­la on lah­jak­kuut­ta ja tai­toa jat­kaa tai­teen pa­ris­sa niin ha­lu­tes­saan.

Sa­von­lin­nas­sa 24.2.2022

Sini Ko­so­nen, kuva­tai­tei­li­ja AMK

Päät­tö­työ­näyt­te­lyn UNI 2023, yh­den työn port­fo­lio. Kuva Kat­rii­na Kai­ja.

Kevään 2023 ylioppilaat

LC Pun­ka­har­ju

Myy Käyh­kö

Sa­von­lin­nan kau­pun­gin sti­pen­di­ra­has­to

Sen­ni Has­si­nen

Eli­na Hot­ti

Eka­te­ri­na Bisc­hu­ki­na

Mu­sii­kin­o­pe­tuk­sen ke­hit­tä­mis­han­ke LU­MO­KE

Mint­tu Puur­ti­nen

Long Play -leh­ti

Mi­ka­el Puust­jär­vi

Te­at­te­ri-il­mai­sun (TEA) kir­ja­sti­pen­di

Myy Käyh­kö

Sve­ri­ge­kon­takt i Fin­land

Ira Sep­pä­nen

Ian Lai­ti­sen teos RE­AK­TIO-päät­tö­työ­näyt­te­lys­sä. Kuva Kat­rii­na Kai­ja.

Taidelukion 1. – 3. vuosikurssin opiskelijoille myönnetyt stipendit

Du­kaat­ti­pal­kin­to 2023 Sop­hia Sil­ven­noi­nen

”Pal­kin­non saa­jan va­lin­ta ei ol­lut help­po. On otet­ta­va huo­mi­oon mo­nen­lais­ta te­ke­mi­sen muo­toa ja ta­paa. Oi­ke­as­taan lä­hes kaik­ki kuva­tai­teen muo­dot ovat edus­tet­tui­na Tai­de­lu­ki­on lop­pu­työ­näyt­te­lys­sä. Ku­vi­tus­tai­det­ta, ins­tal­laa­ti­o­ta, valo­ku­vaa, me­di­a­tai­det­ta, ke­ra­miik­kaa, ku­van­veis­toa jne. On sel­vää, että yh­den työn va­lit­se­mi­nen du­kaat­ti­pal­kin­non saa­jak­si ei tee oi­keut­ta kaik­kia näi­tä te­ke­mi­sen eri­muo­to­ja koh­taan.

Kä­vin kat­so­mas­sa näyt­te­lyä kol­meen ker­taa.

En­sin tein ihan no­pe­an yleis­kat­sauk­sen, saa­dak­se­ni ko­ke­muk­sen ko­ko­nai­suu­des­ta. Pie­nen tauon jäl­keen pa­la­sin näyt­te­lyyn ja kat­soin te­ok­set yk­si­tel­len läpi ja tu­tus­tuin osaan port­fo­li­ois­ta.

Toi­sen ja kol­man­nen ker­ran vä­lis­sä ku­lui ai­kaa noin kol­me viik­koa. Kol­man­nel­la ker­ral­la pe­reh­dyin lop­pui­hin port­fo­li­oi­hin ja kat­se­lin vie­lä ker­taal­leen ne te­ok­set läpi, jot­ka oli­vat jät­tä­neet mi­nuun eri­tyi­sen jäl­jen.

Näyt­te­ly pi­tää si­säl­lään use­am­man vaih­to­eh­don, joka oli­si voi­nut olla du­kaat­ti­pal­kin­non saa­ja. Mo­net ovat näh­neet pal­jon vai­vaa ja ai­kaa te­ok­siin­sa, sekä port­fo­li­oi­hin. Te­ok­sis­ta huo­kuu ins­pi­roi­tu­mi­nen, luo­vuus ja kes­kit­ty­nei­syys. Nämä ovat mer­ki­tyk­sel­li­siä mo­ti­vaat­to­rei­ta tai­teen te­ke­mi­ses­sä.

Tänä vuon­na du­kaat­ti­pal­kin­non saa hen­ki­lö, jon­ka teos kä­sit­te­lee an­net­tua ai­het­ta Uni, luon­te­vas­ti sa­mal­la tu­tus­tu­en uu­teen ma­te­ri­aa­li­seen rat­kai­suun. On­nis­tu­en sii­nä niin muo­don kuin si­säl­lön suh­teen. Teos tuo hy­vän unen va­loa ja voi­maut­ta­vaa toi­voa näin voi­mak­kaan mur­rok­sen kes­kel­lä ole­vaan ai­kaam­me.

Te­ok­ses­sa on kä­si­tel­ty hie­nos­ti ma­te­ri­aa­lia ja sen fyy­sis­tä ole­mus­ta tar­kas­ti har­ki­ten ja oi­val­ta­en. Maa­li­ai­neen fyy­si­syys ja struk­tuu­ri rin­nas­tet­tu­na pe­rin­tei­sem­män maa­lauk­sen il­luu­si­o­luon­tee­seen. Tämä yh­dis­tel­mä syn­nyt­tää mie­len­kiin­toi­sen tul­kin­nan unes­ta to­del­li­sen ja epä­to­del­li­sen raja­pin­ta­na. Uni paik­ka­na, joka on ja ei ole täs­sä ja nyt.

Te­ok­sen koko on myös har­ki­tun kau­niis­ti mu­ka­na maa­lauk­sen ko­ke­mi­sen mer­ki­tyk­sel­li­syy­des­sä. Te­ok­sen suu­ri koko saa kat­so­jan up­po­a­maan te­ok­seen. Or­gaa­ni­suus ja vä­rit tu­ke­vat hie­nos­ti herk­kää tun­nel­maa ja kui­ten­kin ma­te­ri­aa­lin kä­sin kos­ke­tel­ta­vuus, lii­tu­jau­hon li­sää­mi­nen vä­riin peh­men­tää ak­ryy­li­maa­lin muo­vi­mai­suut­ta ja muut­taa ma­te­ri­aa­lin hen­git­tä­väk­si ja luon­nol­li­sek­si.

Mie­les­tä­ni teos on on­nis­tu­nut ja ehjä ko­ko­nai­suus. Tul­kin­ta unes­ta po­si­tii­vi­se­na ja va­loa an­ta­va­na mah­dol­li­suu­te­na. Teos on maa­laus ja sii­nä on ym­mär­ret­ty vä­li­neen omi­nai­suus ja po­ten­ti­aa­li hie­nos­ti, niin että se saa olla sitä mitä se on ja kui­ten­kin avaa­mal­la nä­ky­män myös pois ma­te­ri­aa­lis­ta si­sään unen, ins­pi­raa­ti­on ja luo­vuu­den to­del­li­suu­teen.”

Ku­va­tai­te­li­ja Vil­le Löp­pö­nen

Sa­von­lin­nan Oop­pe­ra­juh­lat

Saa­ra Au­te­re

Me­lis­sa Kor­ho­nen

TUR­PO-kil­pai­lu

Han­na Myl­ler

Suo­ma­lai­nen Kir­ja­kaup­pa

Ella Nuu­ti­nen

Ma­rie­la Hy­vä­ri­nen

Vee­na Hä­li­nen

Sa­von­lin­nan Tai­de­lu­ki­on Se­ni­o­rit ry.

Kaa­ri­na Sai­ra­nen

Lin­da Ris­to­lai­nen

Anna Pau­ni­ran­ta

Anna Pulk­ki­nen

Mai­ju Räi­sä­nen

Emil Jär­ven­sivu

Iisa Lai­ne

Ven­la Rau­ti­ai­nen

Eve Sal­li­nen

Men­ni sa­vo­lai­nen

Oona Lai­ti­nen

Ada Sii­ka­ran­ta

Emma Sahl­berg

Veik­ko Här­kö­nen

Väi­nö Neu­vo­nen

Onni Pän­kä­läi­nen

Elsa Pa­dat­su

Ete­lä-Sa­von met­sän­hoi­to­yh­dis­tys

Enna Räi­hä

Suo­mi-Sak­sa -yh­dis­tys­ten liit­to ry.

Ii­ris Lit­ma­nen

Eve Eric Lax­man­nin -näyt­te­lyn ava­jai­sis­sa. Kuva Kat­rii­na Kai­ja.

Valo­tai­det­ta Tiit­ta­lan kar­ta­nos­sa. Kuva Kat­rii­na Kai­ja